Tänään kävimme(appiukko,mieheni ja siskoni) viemässä vaatteita ja muuta tavaraa mieheni veljelle sairaalaan.Hän on nyt hengähdysvapaalla alkoholista.Hyvä niin,vaikka oli surkeaa katsella,kuinka hän olisi halunnut puhua kanssamme,mutta se ei onnistu nyt ensimmäiseen kahteen viikkoon.

 

Töissä hillun nyt vaikka työt alkaakin vasta yli kolmen tunnin päästä.

Olen muuten riippuvainen veikkauksen peleistä:)

En niin että kaikki rahani laittaisin peleihin,mutta joka päivä täytyy laittaa kenoa,pitkävetoa tai muuta.V5 ja V75 ovat tuttuja,vaikka olenkin hevosille allerginen:)

 

Lapset ovat ihania.Kummityttöni on aika jämäkässä kunnossa yksi vuotiaaksi.Joka kerta sillä on suklaassa suu ja vaatteet.Jätski ja tikkarit ovat ehdoton ykkösjuttu,varsinkin kun niitten kanssa saa sotkea(tahmata kaikki,minut mukaan lukien)

Yökylässä hän on ollut ja on mitä hupaisin yövieras.Aamupalalla paskotaan housuun surutta,läpsytellään ympäri kämppää vain toinen kenkä jalassa jne.Lapset ovat ihania.On ne...Onhan?

Itselläni ei ole omia,kai yritän itselleni selittää etten ole valmis siihen karuselliin vielä(mikä on paskapuhetta).Mutta kai minäkin sitten joskus saan omia sottapyttyjä.

Mutta hiphei taas.Nyt oli vähän tämmönen latteempi kirjoitus,kun en ole oikein hubailu tuulella.

 

Muuten,jos mietitte miksi siskoni oli mukana tuolla sairaalareissulla(vaikka ettehän te semmoisia mieti),niin siitä tulevaisuudessa.Syy on yksinkertainen,mutta ei liian yksinkertainen.Pusuja.